Kuvausta syksyn ihmemaassa!

Olin tänään Jasunkanssa hetkenaikaa pihalla, ja siinä samassa sitten huomasin, että lehdet ja aurinko tekivät kauniinnäköisen valaistetun kohdan takapihalle. Se kohta osui juuri sopivaan paikkaan tammen alle, mistä sain napsittua Jasusta omasta mielestäni hyvin onnistuneita kuvia. Toki kuvailin Jasua vähän muuallakin pihalla, mutta tuossa kohdassa kuvista tuli kivan näköisiä ja värisiä.  Yleensä on juuri omaa huonoa tuuriani, että silloin, kun Jasu on vaikka juuri leikkimässä tai tekee jotakin muuta hauskaa, niin kamera on sisällä käyttämättömänä, mutta silloin, kun kamera taas on mukana kädessäni, niin Jasu vain istuu tai makaa jossain.. tai sitten valaistus on surkea tai jotain muuta vastaavaa. Onneksi tänään oli parempi tuuri kuvauksien suhteen.
  
Tämän kuvan Jasusta sain juuri tuon kyseisen vaahteran alla. Kuvasta näkyy kyllä heti, että minä vuodenaikana kuva on kuvattu, sillä lehdet tekevät kuvaan kivan oranssin värin. Jasun sainkin katsomaan kameraan lehden avulla, sillä tämä koira rakastaa lehtien repimistä.

 Mitenköhän on ylipäätäänsä mahdollista, että tämä seko sylikoira suostui olemaan paikoillaan? Ja vielä noin nätisti seisten? Kai ilmeisesti niitä ihmeitäkin sattuu ja hyvä kun sattui, sillä kuvasta tuli aikasen nätti, vaikka nyt itse sanonkin.  
                                                                                                                                                                                                                                                       


Tämän kuvan tarkoituksena oli, että saisin räpsättyä kuvan, kun Jasun päänpäällä olisi punainen vaahteranlehti.. Suunnitelmat sitten kyllä muuttuisvat, kun poika otti ja ravisti niin kauan, että lehti sitten lähti pois.