Olipas tänään taas kertakaikkisen mahtava ilma, oikea koiranulkoiluttajan paratiisisää, kun ei tarvinut varoa kuralammikoita ja pestä tassuja :) Mutta asiaan, eli lähdin Jasun kanssa nyt illalla ihan lenkkeily mielessä kävelemään, kunnes pysähdyin kenttämme kohdalle ja kas kummaa, mieleni valtasi ajatus kallioille menosta ja Jasun kuvaamisesta.. Ainut ongelma tässä ajatuksessa oli kamera, mikä oli kotona. Päätin silti antaa ajatukselleni periksi, jolloin kävelytie muuttuikin metsän sammalmaaksi ja kallioksi. Päästin Jasun irti kallioilla, mutta koska lähettyvillä oli autotie ja Jasu alkoi uhkaavasti liikkua tuolle tielle päin, niin kiinnitinkin remmin nopeesti takasin pantaan ja päätin pitää koiran kiinni. Vieläkin jokin asia puuttui, vaikka olinkin jo kallioilla ja ilma oli mitä mahtavin, nimittäin se kamera! Siispä piti kaivaa puhelin taskusta ja soittaa veli tuomaan kamera kotoota, onneksi asutaan ihan metsän vieressä!Tässä tuotoksia kuvailuista:
