perjantai 23. joulukuuta 2011
Joulutoivotus
Oikein hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille tasapuolisesti toivottavat, Annina & Jasu!
perjantai 18. marraskuuta 2011
Tunnustus
Tunnuksen saaneen pitää:
1. Kiittää tunnustuksen antajaa
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään
Ainahan sitä voi yrittää jotain kirjotella, mutta saa nyt nähdä, että mitenköhän tässäkin käy meidän osalta. Kiitos nyt sitten Lindalle tästä tunnustuksesta!
Pitää vielä miettiä, että keille kaikille antaisin tunnustuksen, mutta enköhän ainakin jossain vaiheessa saa kahdeksan bloggaajaa kokoon!
1. Mielessäni on muutaman viimeisen päivän, tai oikeastaan viikon aikana käynyt sellainen kiva ajatus, että kasvattaisin Jasulle taas pitkästä aikaa pitkän turkin ja sitten myös yrittäisin pitää sen mahdollisimman takuttomana ja hyväkuntoisena. Olisihan se ihanaa, kun saisi taas laittaa pojan otsahiukset kiinni kaikenlaisilla pampuloilla ja harjailla sen pehmeää, valkoista turkkia harjalla iltaisin tv:n ääressä.. Toisaalta taas palautin mieleeni Jasun pentuajat, milloin sillä oli pitkä, mutta ihan päinvastainen turkki, kuin tuossa äsken tuli kirjoitettua.. Olin laiska turkin harjaamisen ja hoitamisen suhteen, mikä sitten aiheutti sen, että hermot menivät nopeasti, enkä sitten jaksanutkaan hoitaa turkkia niin kuin olisi ehkä pitänyt siinä tilanteessa. Ehkä siis on nyt pidättäydyttävä siinä ajatuksessa, että Jasun turkki on ja pysyykin lyhyenä! Sillä ajatuksella säästän aikaa ja vaivaa, kun ei tarvitse hermoilla turkin kanssa :) Nyt kun vielä ajattelen, niin onhan Jasu paljon söpömmän ja poikamaisemman näköinen lyhyessä, siistissä turkissa.
2. Jasu yrittää esittää itselleen ja muille koirille olevansa suuri ja pelottava voimakkaalla komenteluäänellään, vaikka todellisuudessa pojan häntä sujahtaa nopeasti koipien väliin, kun isompi koira vähän yrittää tehdä tuttavuutta.. Silloin melkein voisin kuvitella Jasun sanovan: "äiti, ota mut syliin, toi kiusaa"
3. Tosiasia itsestäni on se, että olen varma pantahullu, minkä takia laskin Jasulla olevan ainakin 10 kaulapantaa! Vaikka joidenkin on vaikea uskoa tätä, niin ihan varmasti jokainen panta on ollut ja tulee olemaan vuorotellen käytössä!
4. Jasu täyttää maaliskuussa 3 vuotta ja näiden kuluneiden vuosien aikana olen kutsunut Jasua usein mitä oudoimmilla lempinimillä; Jazz, Jappe, Hope, Leslie, Lezku, Jasperi... On noita varmasti enemmänkin, mutten kaikkia nyt tähän hätään muista tai jaksa edes kirjoittaa.
5. Sanotaan, että cottoneista ei ole vahtikoiriksi, mikä pitääkin meillä hyvin paikkansa, mutta sitten toisinaan taas tuo väite ei sovi Jasulle ollenkaan. Jasu on kovan äänensä takia todellinen pihapiirin kauhu heti, kun se pääsee pihalle räksyttämään ohikulkijoille ja soittamaan lähipuheluita naapureiden koirille.
6. Jasun kanssa on toisinaan raivostuttavaa käydä lenkeillä, koska aina, kun koiria on tulossa vastaan, niin alkaa kamala veto ja siinä vaiheessa se ei kuule tai näe mitään muuta, kun vastaan tulevat koirat! Jasu ei ole agressiivinen toisia koiria kohtaan, vaan sillä vaan sattuu olemaan niin raivostuttavan kova tarve saada aina tutustua kaikkiin vastaan tuleviin koiriin.. Sitten toinen hermoja koetteleva asia lenkeillä on Jasun merkkailut! Eihän siinä mitään pahaa ole, kyseessä on kuitenkin uroskoira, mutta kun kaikki ruohomättäät, liikennemerkit, puskat ja kivet pitää käydä läpi erikseen ja merkata, niin se on oikeasti aika ärsyttävää!
7. Olen harrastanut Jasun kanssa agilityä noin parisen vuotta ja yhteen möllikisaankin ollaan osallistuttu, tosin silloinkin melko huonolla menestyksellä.. Jonain päivänä tarkoitus olisi vielä käydä mölliradoilla Jasun kanssa, mutta pitäisi vain kerrata näitä perusesteitä, kun viimeisestäkin agikerrasta on kulunut jo melkoisesti aikaa..
8. Kun muutaman vuoden päästä olen täysi-ikäinen ja saan toivottavasti myös opinnot suoritettua, niin olen suunnitellut sellaista, että liittyisin Jasun kanssa Kennelliiton kaverikoira- toimintaan mukaan! Jasulla on niin mahtava luonne, että se siitä tulisi varmasti hyvä kaverikoira!
Räksymisestä, remmissä rähisemisestä ja vetämisesta huolimatta rakastan tota karvakuonoa aivan valtavasti ja Jasua parempaa koiraa en olisi koskaan itselleni toivonutkaan! <3
1. Kiittää tunnustuksen antajaa
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään
Ainahan sitä voi yrittää jotain kirjotella, mutta saa nyt nähdä, että mitenköhän tässäkin käy meidän osalta. Kiitos nyt sitten Lindalle tästä tunnustuksesta!
Pitää vielä miettiä, että keille kaikille antaisin tunnustuksen, mutta enköhän ainakin jossain vaiheessa saa kahdeksan bloggaajaa kokoon!
1. Mielessäni on muutaman viimeisen päivän, tai oikeastaan viikon aikana käynyt sellainen kiva ajatus, että kasvattaisin Jasulle taas pitkästä aikaa pitkän turkin ja sitten myös yrittäisin pitää sen mahdollisimman takuttomana ja hyväkuntoisena. Olisihan se ihanaa, kun saisi taas laittaa pojan otsahiukset kiinni kaikenlaisilla pampuloilla ja harjailla sen pehmeää, valkoista turkkia harjalla iltaisin tv:n ääressä.. Toisaalta taas palautin mieleeni Jasun pentuajat, milloin sillä oli pitkä, mutta ihan päinvastainen turkki, kuin tuossa äsken tuli kirjoitettua.. Olin laiska turkin harjaamisen ja hoitamisen suhteen, mikä sitten aiheutti sen, että hermot menivät nopeasti, enkä sitten jaksanutkaan hoitaa turkkia niin kuin olisi ehkä pitänyt siinä tilanteessa. Ehkä siis on nyt pidättäydyttävä siinä ajatuksessa, että Jasun turkki on ja pysyykin lyhyenä! Sillä ajatuksella säästän aikaa ja vaivaa, kun ei tarvitse hermoilla turkin kanssa :) Nyt kun vielä ajattelen, niin onhan Jasu paljon söpömmän ja poikamaisemman näköinen lyhyessä, siistissä turkissa.
2. Jasu yrittää esittää itselleen ja muille koirille olevansa suuri ja pelottava voimakkaalla komenteluäänellään, vaikka todellisuudessa pojan häntä sujahtaa nopeasti koipien väliin, kun isompi koira vähän yrittää tehdä tuttavuutta.. Silloin melkein voisin kuvitella Jasun sanovan: "äiti, ota mut syliin, toi kiusaa"
3. Tosiasia itsestäni on se, että olen varma pantahullu, minkä takia laskin Jasulla olevan ainakin 10 kaulapantaa! Vaikka joidenkin on vaikea uskoa tätä, niin ihan varmasti jokainen panta on ollut ja tulee olemaan vuorotellen käytössä!
4. Jasu täyttää maaliskuussa 3 vuotta ja näiden kuluneiden vuosien aikana olen kutsunut Jasua usein mitä oudoimmilla lempinimillä; Jazz, Jappe, Hope, Leslie, Lezku, Jasperi... On noita varmasti enemmänkin, mutten kaikkia nyt tähän hätään muista tai jaksa edes kirjoittaa.
5. Sanotaan, että cottoneista ei ole vahtikoiriksi, mikä pitääkin meillä hyvin paikkansa, mutta sitten toisinaan taas tuo väite ei sovi Jasulle ollenkaan. Jasu on kovan äänensä takia todellinen pihapiirin kauhu heti, kun se pääsee pihalle räksyttämään ohikulkijoille ja soittamaan lähipuheluita naapureiden koirille.
6. Jasun kanssa on toisinaan raivostuttavaa käydä lenkeillä, koska aina, kun koiria on tulossa vastaan, niin alkaa kamala veto ja siinä vaiheessa se ei kuule tai näe mitään muuta, kun vastaan tulevat koirat! Jasu ei ole agressiivinen toisia koiria kohtaan, vaan sillä vaan sattuu olemaan niin raivostuttavan kova tarve saada aina tutustua kaikkiin vastaan tuleviin koiriin.. Sitten toinen hermoja koetteleva asia lenkeillä on Jasun merkkailut! Eihän siinä mitään pahaa ole, kyseessä on kuitenkin uroskoira, mutta kun kaikki ruohomättäät, liikennemerkit, puskat ja kivet pitää käydä läpi erikseen ja merkata, niin se on oikeasti aika ärsyttävää!
7. Olen harrastanut Jasun kanssa agilityä noin parisen vuotta ja yhteen möllikisaankin ollaan osallistuttu, tosin silloinkin melko huonolla menestyksellä.. Jonain päivänä tarkoitus olisi vielä käydä mölliradoilla Jasun kanssa, mutta pitäisi vain kerrata näitä perusesteitä, kun viimeisestäkin agikerrasta on kulunut jo melkoisesti aikaa..
8. Kun muutaman vuoden päästä olen täysi-ikäinen ja saan toivottavasti myös opinnot suoritettua, niin olen suunnitellut sellaista, että liittyisin Jasun kanssa Kennelliiton kaverikoira- toimintaan mukaan! Jasulla on niin mahtava luonne, että se siitä tulisi varmasti hyvä kaverikoira!
Räksymisestä, remmissä rähisemisestä ja vetämisesta huolimatta rakastan tota karvakuonoa aivan valtavasti ja Jasua parempaa koiraa en olisi koskaan itselleni toivonutkaan! <3
maanantai 29. elokuuta 2011
Kauluri kaulaan!
Viimeisen viikon aikana olen huomannu, että Jasu on keksiny tassunsa nuolemisen ja siksi tassu on nyt ihan punanen ja oikeestaan karvatonkin siltä kohtaa.. Eläinlääkärille ei olla vielä ainakaan soitettu, koska seuraillaan nyt muutama päivä, että josko tassu parantuisi. Parantumisen nopeuttamiseksi laitettiin pojalle joka koiran painajainen, eli kamala kauluri päähän ja Bebantheenia tassuun. Toivottavasti tassu parantuisi nopeasti ja tuo ämpäri saataisiin nopeasti kaulasta pois!
sunnuntai 28. elokuuta 2011
Match show 28.8.11 Kivenlahti
maanantai 8. elokuuta 2011
maanantai 25. heinäkuuta 2011
Turkki pitkäksi- projekti!
Mietin tossa parisen päivää sitten, että miltäköhän Jasu näyttäisi, jos kasvattaisin sille taas pitkän turkin.. Tosta viimeisimmästä noin sanotusta "turkki-ajasta" kun ei kovinkaan kummoisia muistelmia jäänyt.. Mieleen jäi vaan ne kamalat kura-loska kelit >> joka lenkin jälkeen mars tassupesulle, ja jokapäiväiset harjaus-yritykset.. Siis nimenomaan yritykset! Olin tosi laiska hoitamaan tota turkkia ja siitähän ei sitten seurannut muuta kuin takkuja.. Sen jälkeen varattiinkin ensimmäinen aika trimmaajalle ja tässä sitä nyt ollaan. Jasu on kyllä niin söpö lyhyt-turkkisenakin, mutta jotenkin haluisin taas ton turkin pitkäksi.
Ajattelin nyt ryhdistäytyä ja harjata turkkia joka päivä, vaikka sitten muuta en tekisikään, niin silti! Jos siis päätän aloittaa turkin kasvatus- projektin.. Pitkässäkin turkissa on kyllä hyviäkin puolia, nimittäin sitten saisin laittaa Jasun "otsahiukset" kiinni! Miten ihanaa se sitten olisi??
Noh.. nyt sitten ei muuta, kun sakset pois ja harja tilalle!
Ajattelin nyt ryhdistäytyä ja harjata turkkia joka päivä, vaikka sitten muuta en tekisikään, niin silti! Jos siis päätän aloittaa turkin kasvatus- projektin.. Pitkässäkin turkissa on kyllä hyviäkin puolia, nimittäin sitten saisin laittaa Jasun "otsahiukset" kiinni! Miten ihanaa se sitten olisi??
Noh.. nyt sitten ei muuta, kun sakset pois ja harja tilalle!
sunnuntai 10. heinäkuuta 2011
Kyllä maalla on mukavaa!
Heräsin kertakaikkisen ihanaan auringonvaloon ja hiljaisuuteen, menin ulos terassille istumaan ja totesin
"Upea ilma". Maaseudun ja mökillä olevan rauhallisuden tunnetta ei voita mikään, mutta kotona taas kaikki asiat on lähempänä kaikkea..
Mietin, että mitähän sitä tänään tekisi. Olisinko vain paikallaan ja nauttisin kesälomasta ja kesästä, vai käyttäisinkö sen ajan Jasun kanssa olemiseen, lenkkeilyyn ja leikkimiseen? Olisi niin ihanaa, kun voisi harjoitella vaikka agilityä pihalla, mutta siihen hommaan tarvisi koiran lisäksi myös niitä esteitä.. Niin, ja esteet ovat kotona. Sitten ajattelin, että voisin lähteä Jasun kanssa pyöräilemään.. Jaksaisinkohan pyöräillä, kun on näin lämmin... Ja jaksaisikohan Jasukaan juosta siinä sivussa. Katsoin Jasua ja pyöriä varaston edessä ja päätin, että tänään lähden pyöräilemään ja piste! Jaksoin sitten tai en.
Kävin vain pukemassa ja täyttämässä vesipullon ja sitten vain menoksi! Mökkimme on siis maalla ja kerta kun täällä maalla ollaan niin poikkesin myös lehmäaitauksen luona lehmiä katsomassa. En ehtinyt edes pyörästä nousta, kun Jasu jo räksytti ja paimensi lehmiä. Onneksi Jasu ei ollut vapaana! Jos Jasu olis paimenkoira, niin en ihmettelisi reaktiota ollenkaan, mutta heti rodusta päätellen en olisi uskonut, että noin pieni seurakoira saisi äänellään häädettyä lehmiä kauemmaksi. Noh, aina oppii jotain uutta.
Matka jatkui ja lehmät aitauksessa saivat olla rauhassa. Pyöräiltiin jonkun verran eteenpäin ja jälleen edessä oli talo, jonka pihalla oli aitaus, jossa taas oli lehmiä. Eihän nämäkään lehmät tietenkään saaneet rauhaa tolta mun paimenkoira-cottonilta, vaan saman laulun se lauloi noille toisillekin lehmille. :D
"Upea ilma". Maaseudun ja mökillä olevan rauhallisuden tunnetta ei voita mikään, mutta kotona taas kaikki asiat on lähempänä kaikkea..
Mietin, että mitähän sitä tänään tekisi. Olisinko vain paikallaan ja nauttisin kesälomasta ja kesästä, vai käyttäisinkö sen ajan Jasun kanssa olemiseen, lenkkeilyyn ja leikkimiseen? Olisi niin ihanaa, kun voisi harjoitella vaikka agilityä pihalla, mutta siihen hommaan tarvisi koiran lisäksi myös niitä esteitä.. Niin, ja esteet ovat kotona. Sitten ajattelin, että voisin lähteä Jasun kanssa pyöräilemään.. Jaksaisinkohan pyöräillä, kun on näin lämmin... Ja jaksaisikohan Jasukaan juosta siinä sivussa. Katsoin Jasua ja pyöriä varaston edessä ja päätin, että tänään lähden pyöräilemään ja piste! Jaksoin sitten tai en.
Kävin vain pukemassa ja täyttämässä vesipullon ja sitten vain menoksi! Mökkimme on siis maalla ja kerta kun täällä maalla ollaan niin poikkesin myös lehmäaitauksen luona lehmiä katsomassa. En ehtinyt edes pyörästä nousta, kun Jasu jo räksytti ja paimensi lehmiä. Onneksi Jasu ei ollut vapaana! Jos Jasu olis paimenkoira, niin en ihmettelisi reaktiota ollenkaan, mutta heti rodusta päätellen en olisi uskonut, että noin pieni seurakoira saisi äänellään häädettyä lehmiä kauemmaksi. Noh, aina oppii jotain uutta.
Matka jatkui ja lehmät aitauksessa saivat olla rauhassa. Pyöräiltiin jonkun verran eteenpäin ja jälleen edessä oli talo, jonka pihalla oli aitaus, jossa taas oli lehmiä. Eihän nämäkään lehmät tietenkään saaneet rauhaa tolta mun paimenkoira-cottonilta, vaan saman laulun se lauloi noille toisillekin lehmille. :D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)